Vanhempi, muista pitää huolta myös itsestäsi!
Pitämällä huolta itsestään ja omasta jaksamisestaan, kykenee vanhempi pitämään parempaa huolta myös pikkuisestaan. Siksi kannattaakin kiinnittää huomiota koko perheen hyvinvointiin ja pyytää apua tarvittaessa. Jokainen vanhempi haluaa tehdä parhaansa ja asettaa lapsensa itsensä edelle, mutta unohtamalla itsensä tekee lopulta vain karhunpalveluksen lapselleen. Lentokoneen turvaohjeissakin kehotetaan laittamaan happimaski ensin itselle ja sitten vasta auttamaan muita. Täytyy siis voida itse hyvin, jotta huolehtia muiden hyvinvoinnista.
Vauvat kehittävät vahvemman kiintymyssuhteen vanhempiinsa kun heidän tarpeisiinsa vastataan nopeasti, johdonmukaisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Turvallinen kiintymyssuhde on tasapainoisen mielenterveyden perusta lapsen kasvaessa aikuiseksi. Hyvinvoiva vanhempi on myös herkempi reagoimaan vauvan viesteihin. Puolestaan väsyneenä on vaikeampi ymmärtää mitä vauva yrittää itkullaan sanoa. Tämä osaltaan lisää ärtymystä ja turhautumista kummassakin, sekä vauvassa että vanhemmassa. Ärsytys jää usein päälle eikä kommunikointi silloin ainakaan helpotu. Lapsi aistii herkästi vanhempiensa tunnetiloja. Samalla lailla kun hymyn sanotaan tarttuvan, tarttuu valitettavasti muutkin tunnetilat kuten ärtymys ja kireys.
Ensimmäisinä kuukausina vauvalla sanotaan olevan sama energiakenttä äidin kanssa, jolloin lapsi aistii maailmaa hänen kauttaan. Tämän voi huomata esimerkiksi kun kotiin saapuu vieras. Tällaisissa tilanteissa lapsi katsoo usein ensin vierasta ja kääntää sitten nopeasti katseensa vanhempaan tarkistaaakseen vanhemman reaktion ja arvioidakseen onko tilanne varmasti turvallinen. Hymy vanhemman kasvoilla, ystävälliset eleet ja rentous viestivät vauvalle kaiken olevan ok.
On siis täysin perusteltua ottaa välillä omaa aikaa, hengähtää ja vaalia myös itseään... ihan lapsenkin takia ;) Ajatuksiaan lepuuttaneena jaksaa taas olla oma paras versio itsestään. Lopputulemana voidaan todeta, että hyvinvoiva vanhempi on yhtä kuin hyvinvoiva lapsi.
